Jewel Grims

VH11-029-0102 ratsuponitamma 63,5% hallakko ja 145cm s. 23.09.2010 (4v. 03.04.2011) kasv. Viivuska, Grimshaw om. VRL-05961, Ponitalli Rotvalli kilpailu- ja jalostuskäytössä estepainotteinen re 110cm, ko heB

Luonne

Jewel Grims eli näin meidän kesken pelkkä Jelle on todella pirteä ponitamma, jolla on tempperamenttia vaikka mihin. Yleisesti ottaen Jelle on se poni, jolla on suurin ihailijajoukko, sillä Jellehän on hurmaava sekä luonteeltaan että väriltään. Tammalla ei silti ihan jokainen pääse ratsastamaan, mutta karsinassa Jelle odottaa harjailijoita enemmän kuin mielellään.

Hoitaessa Jelle on siis perin kiltti ja neiti nauttii kaikenlaisesta puuhastelusta. Ainoastaan päätä harjatessa Jelle saattaa nostaa päätään, sillä tamma on välillä herkkä. Muita ongelmia Jellellä ei sitten olekkaan. Jelleä on helppo harjata sekä karsinassa irti tai käytävällä kiinni molemmin puolin. Kaviot se nostaa miltei itsestään eikä se ikinä vedä jalkaansa pois kesken putsauksen. Kisa-aamuina tamma pysyy hoitaessa melko rauhallisena, mutta jännityksen siitä kyllä huomaa. Kun harha ja häntä onlaitettu niin tamma tuskin pysyy nahoissaan. Se onkin melkoinen pettymys jos letit tehtiin muuten vaan. Pesupaikalla tamma sidotaan kunnolla kiinni, sillä kuten jo aiemmin tamma on välillä herkkä. Siispä peseminen on aloitettava rauhallisesti ettei neiti hätkähdä paljoa. Loppupesu onkin yhtä lasten leikkiä-kirjaimellisesti. Jelle nauttii vedestä ja varsinkin uimisesta järvessä. Kesäisin Jelleä viedäänkin usein uimaan joko veneen perään tai ihan rantaan ratsastajan kanssa.

Taluttaessa Jelle on rauhallinen ja se kulkee säyseästi ihmisen rinnalla. Jos ympäristössä on jotain jännää niin Jelle pikemminkin pysähtyy ihmettelemään, kuin säntäisi pää kolmantena jalkana pois. Mutta silti tamman kanssa pitää kulkea tarkasti, sillä täysin pelotonhan se ei tietenkään ole. Tarhaanvienti reissuilla tamma kulkee perinteisen rauhallisesti, mutta tarhassa irti päästettäessä kannattaa väistyä ajoissa, sillä joka ikisenä aamuna tamma tekee aina sen että irti päästessään se laukkailee ympäri tarhaa ennen kuin se rauhottuu. Laitumelle päästessään tämä tapa on vielä pahempi ja solloin saa tosissaan pelätä ettei neiti tule langoista läpi. Näin ei kuitenkaan vielä ole onneksi käynyt.

Ratsastaessa Jelle on herkkä, mutta silti se välillä kuskaa ratsastajiaan 6/0. Tamma on siis hyvin energinen ja se kuumuu helposti. Siispä sen selkään kipuavat vain vähän osaavammat ratsastajat. Koulussa Jelle on melko hyvä ja se nauttii kaikenlaisesta työstämisestä. Koulutunneillakin Jelle kuumuu helposti, mutta kun itse on rauhallinen eikä vedä tai kisko niin pikkuhiljaa neitikin rauhoittuu. Kun Jelle lopulta on rauhallinen niin se muuttuu upeaksi ratsastettavaksi. Jelle omaa pitkän ja ilmavat askellajit joihin on välillä hankala mukautua, koska askeleet ovat niin isot. Ulospäin tämä asia on silti hyvä juttu. Jelle ei myöskään ole etupainoinen ja se omaa sitä itsenäistä eteenpäin pyrkimystä. Esteillä Jelleä onkin vähän vaikeampi saada rauhalliseksi. Esteistä neiti nauttii ja se näkyy myös ulospäin. Vaikka Jelle onkin nopea ja välillä vähän häslä niin se on silti äärimmäisen varovainen jaloistaan. Se tietää kyllä ettei puomin putoaminen ole hyvä juttu ja jos puomi putoo niin tamman ilme on kaiken kertova. Jellellä on siis tekniikka hallussa ja se tekee esteiden menemisestä helpompaa. Jelle ei hyppää liian aikaisin eikä se mene liian juureen, koska tamma osaa itsekin vähän hahmottaa linjoja sun muita mentäviä teitä. Siltikään Jelle ei ole esteillä helppo sillä tammaa joutuu kääntää, terävöittää ja hidastaa kaikenaikaa. Ei sillä etteikö tamma kääntyisi herkästi, mutta ratsastaessa rataa aika kuluu aina melko nopeasti ja siksi ratsastajan on tehtävä tarkkaa työtä. Maastossa Jelle on varma eikä se yleensä pelkää juuri mitään. Pitkät laukkasuorat ovat sen mieleen eikä se silloinkaan, ainakaan kovin paljoa, jää tyhjäksi edestä vaan se useimmiten ottaa avut vastaan. Liikenteessä, maantiellä, neiti on välillä säpsy, mutta jos se lähtee niin se lähtee yleensä ojaan eikä keskelle tietä. Harvoin Jelle kuitenkaan näin paljoa säikähtää. Useimmiten se vain sipsuttaa kävellä hiljaa eikä välitä paljon muusta liikenteestä.

Tarhassa Jelle riehuu aluksi, mutta päivän edetessä tamma osaa nauttia niistä rauhallisemmistakin puuhista. Se katselee tallin tapahtumia ja piehtaroi aina tarhan puhtaimmassa päässä. Jos tarha on neidin mielestä likainen niin ei hän piehtaroi ollenkaan vaan seisoo tarhan porttipäässä melko surkean näköisenä. Tarhakavereita neidin seuraan ei paljoakaan laiteta, paitsi laitumella, koska tamma nauttii enemmän yksin olosta. Pari erillistä hevosta ovat sen mieleen, mutta muita se ei siedä. Jelle ei useinkaan karkaa ja jos karkaa niin kyseessä on usein vahinko esim. portti jäi huonosti kiinni tai ei kiinni ollenkaan.

Jelle menee koppiin usein mielellään sillä se tietää että traikku menee kisoihin. Koppiin päästyään tulee se varsinainen ongelma. Jelle pelkää sillan nostamista ja se on tehtävä todella hitaasti ja rauhallisesti. Sillasta kuuluva epämiellyttävä kähinä ja koppiin tuleva varjo sekä hämäryys saavat aikaa ns. "hepulikohtauksen" ja silloin koko koppi heiluu ja tärisee. Jos silta kuitenkin saadan nostettua rauhassa ja miltei ääneti on kaikki hyvin. Matkan päällä Jelle käyttäytyy hyvin ja siltä onnistuu vähän pidemmätkin matkat. Jelle osaa hyvin matkata myös yksinään eikä se tarvitse ketään erillistä seuralaista turvaamaan matkaa. Alas kopista Jelle tulee melko reippaasti, mutta suoraan. Maan kamaralle päästyään se yleensä pyörii ja hyörii, kiljuu ja hörisee. Klinikalla se rauhoittuu tämän välikohtauksen jälkeen, mutta kisoissa se jatkuu.

Kisoissa tamma on todella energinen ja taluttaessa Jelle kulkee pää pilvissä ja puoliravia. Verryttelyssä on vaikeaa saada tamma ihan vain kävelemään, koska Jelle on lievästi sanottuna täpinöissään. Vaikka verryttely ei sujukkaan halutulla tavalla niin rata useimmiten sujuu. Kouluaitojen sisäpuolella Jelle on välillä liian herkkä ja sen kanssa on tehtävä avut äärimmäisen minimaalisesti. Ravista käyntiin siirtyessä voi helposti tulla pysähdys, joten siirtymiset kannattaa tehdä istunnalla. Esteradalla puolestaan tamma on kuuma eikä aina ota apuja vastaan. Radat suoritetaan usein todella nopeasti, joskin huolella ja puotuksitta. Kun rata on ohi niin Jelle ei vieläkään rauhotu kunnolla, mutta muuttuu huomattavasti. Sen kanssa on helpompi kävellä ja jopa ihan seistä paikallaan. Jos samana päivänä on kaksi luokkaa, on jälkimmäinen suoritus yleensä todella hyvä. © Asra

Kuvagalleria

© Brenda

Sukutaulu ja sukuselvitys

i. Jack's Niagara rp 65,62%, rn, 147cm	ii. Daylight Mystig evm rp 68,7%, trn	iii. Gather of the Past evm rp 75%, rn
		iie. Coral Reef Pride evm rp 62,5%, trn
	ie. Unique's Flower evm rp 62,5%, trn	iei. Bogardan Hellkite evm rp 50%, rn
		iee. Twincast evm rp 75%, rn
e. Charnette rp 62,5%, rnvkk, 142cm	ei. Charlton evm rp 62,5% rnvkk	eii. Coleman evm rp 75%, trn
		eie. Gretchen evm rp 50%, vkk
	ee. Charlotte II evm rp 62,5%, rn	eei. Mickey Rourke evm rp 75%, m
		eee. Coretta evm rp 50%, rn

Jellen isä on komea ratsuponi Jack's Niagara, joka on Viivuskan omistuksessa. Tämä upea ruunikko ruuna kilpailee esteillä 110cm luokissa. Niiloksi kutsuttu poni ruunattin vaikean luonteen vuoksi alle nelivuotinaana. Nyttemmin 147cm korkea Niilo on käsiteltävissä oleva tapaus, vaikkakin yhä melko haastava. Toistaiseksi ruunalla ei ole muita jälkeläisiä.

Toisesta polvesta löytyy saksalainen ratsuponi ori Daylight Mystig, joka on poikansa tavoin estepainotteinen. Kilpakentillä hyvin menestynyt 146cm korkea ori omaa myös liikettä kouluratsastuksen puolella. Tämä tummaruunikko komistus on varsin mukava luonteeltaan, joskaan sitä se ei ole jälkeläisilleen periyttänyt.

Niilon emä on saksalainen ratsuponitamma Unique's Flower, joka on tehnyt suurimmat saavutuksensa kenttäkilpailuissa. Tämä 144cm korkea tamma on kuitenkin jättänyt jäleensä upeita esteponeja. Luonteeltaan tummaruunikko on itsepäinen ja sitkeä, vaikka on sillä hellätkin hetkensä.

Jellen emä on erikoisemman värin omaava Charnette, jonka myös omistaa Viivuska. Ruunivoikko tamma kilpailee esteillä 110m luokissa. Kilttiluontoinen 142cm korkea Eira ei toistaiseksi ole saanut muita jälkeläisiä.

Charton on saksalaista syntyperää oleva ruunivoikko ori, joka on pärjännyt erinomaisesti esteratsastuksessa. 146cm korkea ori kilpaili kansallisella tasolla. Poni on periyttänyt varsoilleen hyvää hyppytekniikkaa.

Eiran emä on Charlotte II, joka niin ikään on estetamma. Saksalaiset sukujuuret omaava ratsuponi hermoili kilpailutilanteessa isommissa luokissa, joten sen kilpailu taso on vain siinä 80cm korkeuksissa. Tällä ruunikolla on korkeutta vain 140cm. © Jenna

Jälkeläiset

02.02.2012 o. Rotvallin Nao (i. Fabian Luxus)
Jelle ottaa oreja vastaan täytettyään 10-vuotta (16.01.2012)

Kilpailu- ja valmennuskalenteri